Elina Porokka

Hei!

Olen Elina Porokka. 

Toimin yrityksessäni lyhytterapian ja työnohjauspalveluiden tuottajana sekä mindfulnessohjaajana. Olen erikoistunut yksilöiden ja työyhteisöjen tulokselliseen hyvinvointiin. Erityisosaamistani ovat hyväksyvä tietoinen läsnäolo, tunnetaidot sekä eläinavusteisuus. Keskityn valmennuksissa vahvaan läsnäoloon, turvallisen tilan luomiseen ja toteutuskelpoisten, inhimillisten ratkaisujen löytämiseen. Palvelen niin yrityksiä, työyhteisöjä, tiimejä ja järjestöjä kuin yksityisiä ihmisiä ja työntekijöitäkin. Yrittäjänä toimimisen lisäksi olen osa-aikaisessa palkkatyössä, tehden Vihdin kriisikeskuksessa kriisityöntekijän hommia.

Asun perheeni kanssa Vihdissä, ja olen kahden ihanan pojan äiti. Voit lukea lisää esittäytymislaatikoiden alta – siitä mitä ajattelen elämästä, mistä olen ponnistanut ja minne menossa. 

olen koulutettu:

• Lähihoitaja

• Sosionomi (AMK)

• Työnohjaaja & Suomen Työnohjaajat ry:n jäsen

• Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti

• Mindfulness-ohjaaja CFM®

• Kokemuksellisen tunnetaitovalmennuksen ohjaaja 

Naurujoogaohjaaja

• Metsämielivetäjä 

• Koira-avusteisen kuntoutus- ja kasvatustyön osaaja

Kouluttaudun jatkuvasti lisää. Viimeisimpinä ovat mm. Vaativien vuorovaikutustaitojen SEAL2– ja tunnelukkoterapian koulutusohjelmat.

Työkokemustani:

 

Työurani aloitin päivähoidon saralta, siirtyen sieltä järjestömaailmaan. Töihini on sisältynyt mm. rekrytointia, perehdyttämistä ja kouluttamista, koulutuskokonaisuuksien ja -materiaalien suunnittelua ja tuottamista, leirejä ja konkreettista lapsi- ja nuorisotoimintaa. 

Pitkäaikaisia työnohjausasiakkaitani ovat olleet  mm. Helsingin Diakonissalaitos sekä Vihdin kriisikeskus.

Terapiatyötä teen etäyhteydellä ympäri Suomen. Pidin terapiavastaanottoa Klaukkalan Mehiläisessä 2021-2022.

Vuosina 2018-2021 tein lisäksi lastensuojelun avopalveluissa Familar Oy:n alihankkijana ammatillisen tukihenkilön töitä.

Yrittäjyyden ohella teen nykyään palkkatöitä Vihdin kriisikeskuksessa osa-aikaisena kriisityöntekijänä.

Sisimmässäni on aina ollut vahva palo ihmisyyttä ja elämää kohtaan: mistä tässä koko hommassa oikein on kyse? Välitän maailmasta, muista ihmisistä – ja eläimistä. Jo lapsena olin pelastamassa jokaisen linnunpoikasen tai pulassa olevan eläimen, ja arkeani rikastuttivat luotettavat mielikuvitusystävät. Kun kasvoin hieman isommaksi, mielikuvitusystävät korvautuivat oikeilla ystävillä: harvalukuisilla, mutta sitäkin merkityksellisemmillä suhteilla. Pienestä pitäen olen ollut enemmän introvertti, joka tuntee olonsa kotoisammaksi pienessä porukassa kuin suurissa ihmisjoukoissa.

Olen ohjaamisen ammattilainen sekä rehellinen, herkkä ja luotettava ihminen, jolle puhua, joka kuuntelee ja auttaa Sinua omien tavoitteidesi saavuttamisessa. Olen vastuuni tunteva ohjaaja, reflektoiden ja täydentäen osaamistani jatkuvasti. Kunnioitan Sinua ja Sinun matkaasi. Luvallasi kuljen rinnallasi matkaasi helpottaen, tarjoten läsnäoloni ja oman työkalupakkini hyödynnettäväksesi.

Toimintani perustuu minulle merkityksellisiin arvoihin: myötätuntoon, iloon, rehellisyyteen ja aitouteen, kunnioitukseen ja luottamuksellisuuteen. Jos valitset minut rinnallakulkijaksesi, olen valmiina astumaan seikkailuun kanssasi!

”Et voi pysäyttää aaltoja, mutta voit oppia surffaamaan niillä.”

pätkä kasvutarinaani

Elina Porokka - Työhyvinvointia, hengähdyshetkiä & voimavarojaJos pakitan lapsuuteen tähystämään mistä olen tähän päivään ponnistanut, voin kertoa juurieni olevan Keski-Suomalaisessa pikkukylässä. Kasvoin tavallisessa nelihenkisessä perheessä, jossa vanhemmat tekivät parhaansa omilla resursseillaan. Kodissamme riitti ruokaa ja puhtaita vaatteita. Perhe-elämäämme väritti kuitenkin vanhempien riitely ja isäni alkoholinkäyttö. Usein juodessaan hän käyttäytyi aggressiivisesti, joskus jopa pahoinpidellen äitiä. Kotimme ilmapiiri oli monesti tulehtunut. Lasten kuului käyttäytyä kiltisti, auttaen ja ymmärtäen vanhempia. Otinkin pienestä saakka roolia vanhempieni lohduttajana. Vain kiltti tyttö sai kiitosta, joten opin kasvattamaan herkät tuntosarvet, joilla pystyin aistimaan muiden tunnetiloja. Samalla kuitenkin etäännyin omista tunteistani. Elämässäni ei ollut sellaisen aikuisen mallia, joka olisi opettanut esimerkillään miten vaikeiden tunteiden kanssa ollaan, ja kuinka omaa resilienssiä voisi kasvattaa. Luulin olevani viallinen kokiessani vihaa, surua, pettymystä, pelkoa tai muita musertavia tunteita.

”On outo paradoksi, että kun hyväksyn itseni juuri sellaisena kuin olen, pystyn muuttumaan” / Carl Rogers

Läpi elämän tunnetaidot ovat kiinnostaneet minua. Olen myös säännöllisesti turhautunut omien taitojeni kanssa: miten vaikeiden tunteiden kanssa ollaan ystävällisesti ja rehellisesti? Niinpä olen vähitellen opetellut lisää. Minusta tuli kokemuksellisen tunnetaitovalmennuksen ohjaaja. Tiedonjanon kasvaessa jatkoin opintoja työnohjaajaksi ja mindfulnessohjaajaksi CFM®. Aloin päästä jyvälle hyväksyvästä tietoisesta läsnäolosta ja tunteiden kanssa sovussa elämisestä. Sain konkreettisia työkaluja omien tunnetaitojeni kehittämiseksi, mutta myös jakaakseni oppeja työnohjausasiakkailleni sekä mindfulnessryhmille – sekä nykyään myös lyhytterapia-asiakkailleni. 

Läpi elämän olen tehnyt sisäistä kasvumatkaa, kehittäen omia taitojani ja kykyäni luoda psykologisen turvallisuuden tunnetta. Olen saanut kasvaa monien kohtaamisten ja kokemusten myötä, hioa omia särmiäni ja syleillä hyväksynnällä inhimillisyyttäni. Etenkin mindfulnessharjoittaminen ja monet ammatilliset tunnetyökalut ovat auttaneet matkallani kohti läsnäolevaa ja tasapainoista olotilaa. Omat kasvunpaikkani – joita inhimillisenä ihmisenä riittää aina – lepäävät nykyään lempeämmin tietoisuudessani ja suhtaudun niihin enemmänkin kuin kurittomaan koiranpentuun: ymmärrän kasvupaikkani osana jatkuvaa ihmisenä kasvamista, ja samalla tunnistan oman arvoni, kykyni ja voimavarani.

Haluan lisätä tähän maailmaan hyvää. Uskon viimein tietäväni mihin tähänastinen elämäni on minua valmistanut ja missä minun vahvuuteni ovat: läsnä olemisessa, kipeitäkin tunteita kohti kääntymisessä, valoa kohti kurottumisessa, tukemisessa ja auttamisessa.

”Ehjimmät meistä on sirpaleista tehty” / Tommy Tabermann

Ehjäksi ei voi kasvaa yksinään: siihen tarvitaan rohkeutta menneisyyden kohtaamiseen, myötätuntoa itseään kohtaan, työkaluja oman toiminnan reflektointiin ja muuttamiseen sekä riittävästi turvallisia vuorovaikutussuhteita. Tällä matkalla olen saanut kulkea, alati eheytyen, ja edelleen matkaa tehden. Onnekseni saan nykyään olla myös kanssakulkijana heille, jotka haluavat omassa elämässään kasvaa kohti omaa eheytymistä.

 

Lämpimästi tervetuloa.